27.9.2007

Asian aikaisempi käsittely

A on Sisä-Suomen veroviraston Toijalan verotoimistolle 21.3.2006 toimittamassaan kirjelmässä pyytänyt jäljennöstä 30.9.2005 kuolleen B:n perukirjasta. Hän on perustellut pyyntöään sillä, että hän katsoo olevansa B:n kihlalapsi. Perukirja on tarpeen kihlalapsikanteen nostamiseksi, koska siitä ilmenevät pesän osakkaat, jotka on haastettava vastaajiksi oikeudenkäyntiin.

Sisä-Suomen veroviraston Toijalan verotoimisto on päätöksellään 3.4.2006 hylännyt tietopyynnön.

Käsittely hallinto-oikeudessa

A on hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut, että veroviraston päätös kumotaan ja hänelle luovutetaan jäljennös biologisen isänsä B:n perukirjasta. A on esittänyt vaatimuksensa tueksi, että hän tarvitsee perukirjajäljennöksen nostaakseen kihlalapsikanteen isänsä oikeudenomistajia vastaan. Perukirjajäljennös on haastehakemuksen välttämätön liite. Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen.

Sisä-Suomen verovirasto on lausunnossaan todennut, ettei A ole pesän osakas, koska hänen kihlalapseuttaan ei ole vielä vahvistettu. Kihlalapsikanteen nostamista varten tietoja perukirjasta ei voida luovuttaa.

A on vastaselityksessään todennut olevansa asiassa kiistatta asianosainen, koska ilman perukirjaa hän ei käytännössä voi nostaa kihlalapsikannetta.

Hämeenlinnan käräjäoikeuden hallinto-oikeudelle 6.7.2006 antaman tiedon mukaan kihlalapsikanteen haastehakemuksen jättäminen ei vielä edellytä perukirjajäljennöstä.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellä 4.9.2006 hylännyt A:n valituksen Sisä-Suomen veroviraston Toijalan verotoimiston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset ja niiden tulkintaperusteet

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 4 §:n mukaan verotusasiakirjat, jotka koskevat verovelvollisen taloudellista asemaa, sekä muut sellaiset verotusasiakirjat, joista ilmenee tunnistettavissa olevaa verovelvollista koskevia tietoja, on 5-9 ja 21 §:ssä säädetyin poikkeuksin, joista nyt puheena olevassa perukirjaa koskevassa asiassa ei ole kysymys, pidettävä salassa.

Saman lain 13 §:n 1 momentin mukaan verohallinto voi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa verohallinnon säilyttämästä perukirjasta tietoja sille, joka tarvitsee niitä etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 149/1999 vp) 13 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että muun muassa ehdotettu asianomaisen pykälän 1 momentti vastaa verotuslain 132 §:n 3 momenttia. Samalla 1 momentti on ajanmukaistettu verohallinnon nykyisen organisaation mukaiseksi ja tarkennettu siten, että tiedot on säännöksen mukaan oikeus saada niistä perukirjoista, joita verohallinto säilyttää perintökaaren (40/1965) 20 luvun 12 a §:n mukaisesti. Perukirjan tietoja ei ole tarkoitettu pykälän nojalla annettavaksi muihin tarkoituksiin, kuten ulkopuolisten tietotarpeisiin.

Aikaisemmin voimassa olleen verotuslain (482/1958), joka on sittemmin siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen kumottu 1.1.1996 voimaan tulleella lailla verotusmenettelystä (1558/1995), 132 §:n 3 momentti (736/1994) on vastannut sisällöltään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 13 §:n 1 momenttia, kuten edellä sanotussa hallituksen esityksessä on todettu.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi perintökaaren 20 luvun ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 21/1994 vp) verotuslain 132 §:n 3 momenttia koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännös on tarpeellinen, koska mahdollisuus saada perukirjasta tieto tuomioistuimen arkistosta jää uudistuksen myötä pois. Esimerkiksi kiinteistön viimeksi ostanut henkilö voi lainhuutoa hakiessaan joutua selvittämän kiinteistön aikaisempien myyjien oikeutta myydä kiinteistö. Myös eräissä puolisoiden välisissä ositustilanteissa, joissa toinen puoliso on kuolinpesän osakas ja kieltäytyy näyttämästä perukirjaa toiselle puolisolle, on tämän puolison aseman turvaamiseksi tarpeellista voida saada kopio perukirjasta verotoimistosta.

Asiassa saatu selvitys ja johtopäätös

Asiassa on arvioitava sitä, onko A:lla hänen esittämänsä selvityksen perusteella katsottava olevan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosaisasema, jonka perusteella hänelle tulisi luovuttaa jäljennös B:n perukirjasta. A on esittänyt verovirastolle tätinsä kirjallisen valaehtoisen todistuksen koskien kihlalapseuttaan sekä jäljennöksiä äitinsä almanakkamerkinnöistä. Hallinto-oikeus katsoo, että pelkästään näiden selvitysten perusteella verovirastolla ei ole ollut sanottuun lainkohtaan perustuvaa velvollisuutta perukirjajäljennöksen antamiseen. Kysymys siitä, onko A:lla siinä tapauksessa, että hän nostaa kihlalapsikanteen oikeus saada kyseisen asian käsittelyä varten tieto perukirjasta, ratkaistaan erikseen tuossa vaiheessa. Valituksenalaista päätöstä ei siten ole syytä muuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet

Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on maininnut verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 1-4 §:n ja 13 §:n.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja pyydetty jäljennös B:n perukirjasta luovutetaan hänelle.

Vaatimuksensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan asianosaisella on oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Kihlalapsi on asianosainen ja siten oikeutettu saamaan jo tällä perusteella tiedon perukirjasta.

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 13 §:n mukaan perukirjasta voi antaa tietoja sille, joka tarvitsee niitä etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. On olemassa selvää näyttöä siitä, että A on B:n kihlalapsi. Asia on kuitenkin vahvistettava oikeudenkäynnissä, johon muut kuolinpesän osakkaat on haastettava vastaajiksi. Pesän osakkaina voi lakimääräisten perillisten ohella olla yleistestamentinsaajia. Pesässä voi myös olla sijaantuloperillisiä. Nämä osakkaat ilmenevät vain perukirjasta. Jäljennös perukirjasta on liitettävä jo haastehakemukseen. Oikeutta saada perukirja ei ratkaista riita-asiassa hallinto-oikeuden päätöksessä kuvatulla välipäätöksellä. Perukirjan avulla A saa tiedon pesän taloudellisesta asemasta, jolloin hän voi arvioida kihlalapsikanteen nostamisen mielekkyyden.

A on ilmoittanut saavansa oikeusapua osakorvauksella.

Sisä-Suomen veroviraston Toijalan verotoimisto on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa viitannut hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon.

A:lle on toimitettu tiedoksi verotoimiston lausunto.

Merkintä korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Pirkanmaan verotoimiston Akaan toimipiste on toimittanut korkeimman hallinto-oikeuden käyttöön jäljennöksen B:n sen jälkeen laaditusta 14.12.2005 päivätystä perukirjasta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden ja verotoimiston päätökset ja oikeuttaa A:n saamaan Sisä-Suomen veroviraston Pirkanmaan verotoimistolta jäljennöksen B:n jälkeen laaditusta perukirjasta.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden tulkintaperusteet

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain säännökset

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan verotusasiakirjat, jotka koskevat verovelvollisen taloudellista asemaa, sekä muut sellaiset verotusasiakirjat, joista ilmenee tunnistettavissa olevaa verovelvollista koskevia tietoja, on 5-9 ja 21 §:ssä säädetyin poikkeuksin pidettävä salassa.

Saman pykälän 3 momentin mukaan asianosaisen oikeudesta saada tieto salassa pidettävästä verotusasiakirjasta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan verohallinto voi salassapitovelvollisuuden estämättä antaa verohallinnon säilyttämästä perukirjasta tietoja sille, joka tarvitsee niitä etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännökset

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Säännösten tausta

Perintökaaren 1.9.1994 saakka voimassa olleen 20 luvun 8 §:n mukaan perukirja oli annettava alioikeuteen ja mainitun luvun 9 §:n mukaan alioikeuden tuli valvoa, että perunkirjoitus toimitetaan ja perukirja annetaan oikeuteen säädetyn ajan kuluessa. Alioikeudessa perukirja oli julkinen asiakirja yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/1951) nojalla.

Perukirjojen toimittamisesta alioikeuksien tarkastettavaksi luovuttiin perintökaaren 20 luvun muutoksella 733/1994. Lainmuutosta valmisteltaessa (hallituksen esitys laeiksi perintökaaren 20 luvun ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, HE 21/1994 vp) kiinnitettiin huomiota siihen, että tuomioistuimiin arkistoidut perukirjat olivat olleet julkisia asiakirjoja. Tämän vuoksi lainmuutoksen yhteydessä verotuslain 132 §:n 3 momenttia muutettiin lisäämällä siihen lailla 736/1994 säännös, jonka nojalla verotoimistolle annetusta perukirjasta voitiin antaa tietoja henkilölle, joka tarvitsi näitä tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Edellä mainitun hallituksen esityksen mukaan säännös oli tarpeellinen, "koska mahdollisuus saada perukirjasta tieto tuomioistuimen arkistosta jää uudistuksen myötä pois. Esimerkiksi kiinteistön viimeksi ostanut henkilö voi lainhuutoa hakiessaan joutua selvittämään kiinteistön aikaisempien myyjien oikeutta myydä kiinteistö. Myös eräissä puolisoiden välisissä ositustilanteissa, joissa toinen puoliso on kuolinpesän osakas ja kieltäytyy näyttämästä perukirjaa toiselle puolisolle, on tämän puolison aseman turvaamiseksi tarpeellista voida saada kopio perukirjasta verotoimistosta." Puheena oleva säännös siirrettiin sittemmin sellaisenaan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 13 §:n 1 momenttiin.

Oikeudellinen arviointi

Perukirja on verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 4 §:n 1 momentissa salassa pidettäväksi säädetty asiakirja. Näin ollen perukirjasta voi saada jäljennöksen vain julkisuuslain 11 §:ssä säädetyn asianosaisen tietojensaantioikeuden nojalla tai jos niin on muualla laissa erikseen säädetty.

A ei ole B:n kuolinpesän osakas eikä hänelle ole määrätty maksettavaksi perintöveroa. Näin ollen hän ei ole asianosainen siinä asiassa, johon liittyen perukirja on toimitettu verotoimistolle, eikä hänellä ole julkisuuslain 11 §:ssä säädettyä asianosaisen oikeutta saada tietoa perukirjasta.

A on pyytänyt jäljennöstä B:n perukirjasta voidakseen nostaa kanteen sen vahvistamiseksi, että hän on syntymävuonnaan 1966 voimassa olleessa, sittemmin lailla 710/1975 kumotussa perintökaaren 2 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kihlalapsena B:n kuolinpesän osakas. A on liittänyt asiakirjapyyntöönsä selvitystä, jonka nojalla on uskottavaa, että hän harkitsee niin sanotun kihlalapsikanteen nostamista B:n kuolinpesän osakkaita vastaan. Perukirja sisältää tiedot B:n kuolinpesän osakkaista mukaan lukien mahdolliset yleisjälkisäädöksen saajat sekä pesän varallisuudesta. Näin ollen A on esittänyt riittävän selvityksen tarpeestaan saada perukirjan tietoja etujensa ja oikeuksiensa hoitamiseksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin on siitä riippumatta, olisiko kihlalapsikanne sinänsä mahdollista panna vireille ilman perukirjasta saatavia tietojakin.

Edellä lausutuilla perusteilla hallinto-oikeuden ja verotoimiston päätökset on kumottava ja A oikeutettava saamaan julkisuuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu jäljennös perukirjasta Pirkanmaan verotoimistolta. Jäljennöksen saatuaan A:n on otettava huomioon, mitä julkisuuslain 23 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján, Kari Kuusiniemi, Jukka Mattila ja Tuula Pynnä. Asian esittelijä Hannu Ranta.